Ilmoittajansuojelulaki (laki Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta) tuli voimaan Suomessa vuoden 2023 alussa. Ilmoittajansuojelulaki perustuu EU:n whistleblowing-direktiiviin. Lain avulla luodaan puitteet sille, miten väärinkäytöksistä tai lainvastaisesta toiminnasta voi ilmoittaa ja millaista suojelua ilmoittajalle annetaan.
Whistleblowing-direktiivin ja ilmoittajansuojelulain myötä Suomessa yritysten tulee perustaa yrityskohtainen ilmoituskanava yhteiskunnallista kontekstia sivuaville väärinkäytöksille. Ilmoituskanavan tarkoituksena on luoda yritykselle väylä, jota kautta ensisijaisesti työntekijät voivat tuoda yrityksen tietoon siihen liittyvää epäilyttävää toimintaa ilmoittajaa suojaten mm. seuraavissa tilanteissa:
Ilmoituskanavalla halutaan turvata ilmoittajan suojelu eikä ilmoittajaan saa kohdistaa vastatoimia sen vuoksi, että hän on tehnyt ilmoituksen. Vain tällä tavoin ilmoitusten tekemisen kynnys laskee ja yritys pääsee mahdollisiin väärinkäytöksiin aiemmin kiinni. Tämä mahdollistaa mm. maineriskin menettämisen välttämisen, kun mahdolliset väärinkäytökset voidaan korjata ennen niiden vuotamista medialle.
Kanavaa ei tulekaan nähdä hallinnollisena pakkona, vaan osana yrityksen riskienhallintaprosessia ja vastuullista yrityskulttuuria. Yrityksen tulee miettiä valmiiksi, miten se toimii edellä todetuissa tilanteissa ja millainen ilmoituskanava palvelee parhaiten yrityksen työntekijöitä ja sidosryhmiä. Ennakoiva ja etupainotteinen reagointi estää tilanteiden eskaloitumista.
Velvoittaako whistleblowing-direktiivi ja ilmoittajansuojelulaki meidän yritystämme?
Millä aikataululla ilmoituskanava on perustettava?